1. askel

Oli vuosi 2011, ja olin viettänyt villin ja vauhdikkaan vuoden, johon mahtui lukuisia bileitä, sammumisia, sekoiluja, krapuloita ja pelkotiloja. Aloitin juomisen 13­vuotiaana, ja lopetin kun olin 19. Viisi vuotta meni juoden aina väärään aikaan väärässä paikassa, sekoillen ja alkoholimyrkytyksen kourissa. Viimeinen vuosi olikin jo totaalinen pohjanoteeraus: täydellinen pako itsestäni, elämästäni ja siitä, että olisin ehkä itse vastuussa omasta onnellisuudestani. Maaliskuussa 2011 heräsin krapulassa, ja tajusin olevani tienristeyksessä: voisin joko jatkaa juomista ja tuhoutua, tai raitistua. Mitään keskitietä ei ollut. Olin vuoden yrittänyt ”juoda hillitysti”, aina katastrofaalisin seurauksin. Kun vaihtoehtoja oli vain kaksi, päätin lähteä AA­palaveriin. Olin tietämättäni tehnyt ensimmäisen askeleen: olin myöntänyt olevani voimaton alkoholiin nähden, ja että juomisen takia en enää kyennyt hallitsemaan elämääni. Siitä alkoi toipumiseni ja raittiuteni, eikä muita askeleita ole tarvinnut enää ottaa yksin.

Vastaa